*Kaupallinen yhteistyö: Inkisen Puutarha Oy
Inkisen Puutarhan yrtit ja vihannekset ovat kietoneet minut täysin pauloihinsa. Siksi olinkin kovin iloinen, että sain puutarhalta yrttikassin mukana jotain minulle aivan tuntematonta. Puutarhalla Elina kertoi minulle, että ananassalvia on oiva yrtti leivontaan ja yrttijuomaakin siitä voisi hauduttaa. Aivan hurmaava yrttituttavuus – ananassalvia olisi siis täydellinen yrtti minunlaiselle kokeilevalle kokille.
Kesälomani alkoi kesäkuun puolessa välissä ja sen kunniaksi päätin hauduttaa ananassalviaa yrttijuomaksi. Saamastani yrtin taimesta oli tuulessa katkennut oksa ja olin jo aiemmin kuivattanut sen. Enää siis vain vettä kiehumaan kattilaan ja testaamaan miltä tämä makea yrtti maistuisi haudutettuna.
Ananassalvian haudutus yrttijuomaksi
Asettelin kuivatut ananassalvian lehdet ja oksan haudutuskannuun ja kaadoin induktioliedellä nopeasti lähes kiehahtaneen veden niiden päälle. Kuivahtaneet lehdet saivat eloa kun lämmin vesi pikkuhiljaa herätteli niitä. Väriä alkoi muodostua ja annoin raikkaan yrtin hautua juomaksi noin 10-15 minuutin ajan.
Siirryin takapihan terassille odottelemaan yrttijuoman hautumista ja nauttimaan aikaisesta sunnuntai-aamusta. Hauduketta lasiin kaataessani nenääni leijaili vieno tuoksu, jossa aistin ananasta. Kohta pääsisin maistamaan tätä juomaa.
Itse hauduke oli maultaan aika mieto, mutta se saattoi johtua myös siitä, että laitoin haudutuskannuun vain yhden, suhteellisen lyhyen, ananassalvian kuivatun oksan lehtineen. Lisäsin joukkoon hieman Samokselta viime syksynä tuomaani hunajaa ja se lisäsi mukavasti makua. Mitä pidemmän aikaa juoma hautui sitä voimakkaammaksi tuli luonnollisesti myös maku. Minunlaiseni teenjuoja oli fiiliksissä tästä uudesta makututtavuudesta ja ananassalviaa tulisin hauduttelemaan pitkin kesää, sillä taimi näytti kovinkin satoisalta jo nyt.
Ananassalvia kesäkurpitsakeiton makeuttajana
Inkisen Puutarhalla käydessäni kuulin myös, että ananassalviaa voi käyttää erilaisten ruokien maustamiseen ja päätin tarttua tuumasta toimeen, sillä nälkä kasvaa syödessä. Itä-Suomeen suuntautuneen kesälomareissun jälkeen päätin kokeilla uutta reseptiä ja maustaa kesäkurpitsakeiton mielettömän kookkaaksi kasvaneen ananassalvian lehdillä.
Sovelsin minulle tuttuun tapaan googlettamalla tähänkin keittoon löytämääni K-Ruoka.fi:n kesäkurpitsakeiton reseptiä. Pääraaka-aineena keitossa oli itseoikeutetusti Inkisen Puutarhan sulavalinjainen kesäkurpitsa, jota ananassalvia mukavasti maustaisi. Olin innoissani kun pääsin kokkaamaan jälleen jotain uutta.
Kesäkurpitsakeiton raaka-aineet
- iso Inkisen Puutarhan kesäkurpitsa
- kolme punaista kesäsipulia ilman varsia (ne olivat valitettavasti päässeet jo nuupahtamaan, enkä halunnut niitä keittoon)
- 1 valkosipulinkynsi
- sopivasti kirnuvoita kuullottamiseen
- 7 dl vettä
- 1 kpl Fond ”du Chef” kasvisannosfondia (Knorr)
- 1/2 tl Hotelli Punkaharjun puodista ostamaani villiyrttisuolaa
- ripaus rouhittua mustapippuria
- reilusti ananassalvian ja basilikan lehtiä
- 1 pkt Koskenlaskija naturel tuorejuustoa
Pilkoin eli pilpoin (mieheni äidiltä olen ottanut käyttööni tämän ihanan sanan) kolme kesäsipulia ja kuullotin niitä ja yhden puristetun valkosipulinkynnen miedolla lämmöllä Pirkan kirnuvoissa. Sipulit alkoivat hieman ruskistua ja madalsin lämpöä. Lisäsin joukkoon pilpotut kesäkurpitsan palaset ja sekoittelin niitä kaikessa rauhassa lisäten sopivasti kirnuvoita.
Lisäsin hieman väriä saaneiden vihannesten joukkoon veden ja kasvisliemikuution. Annoin keitoksen porista hiljaksiin liedellä. Taisi siinä kulua lähemmäs puoli tuntia kun hauduttelin vihanneksia kattilassa. Tämän jälkeen pyöräytin tuoreita yrttejä hieman morttelissa ja pilpoin osan niistä saksilla ennen keittoon lisäämistä. Kaikki ainekset surautin sekaisin vielä sauvasekoittimella.
Soseutuneesta yrteillä maustetusta keitosta leijaili nenääni kerrassaan huumaava tuoksu. Maku oli mukavan pehmeä kun tätä herkkua maistoin. Keittoon tuli lisää pehmeyttä kun lisäsin lopuksi paketillisen maustamatonta Koskenlaskijajuustoa. Villiyrttisuola ja ripaus rouhittua mustapippuria terävöittivät keiton makua. Pyöräytys sauvasekoittimella antoi samettiselle keitolle täydellisen loppusilauksen.
Keiton maku oli seuraavana päivänä vielä maukkaampi kuin heti sen valmistuttua. Rakastan sosekeittojen valmistuksessa sitä, että kaikki ainesosat sekoitetaan keskenään eikä tarvitse käydä läpi monia välivaiheita kuten esimerkiksi leivonnassa monesti on.
Kokeile uusia reseptejä ja sovella niitä makusi mukaan
Olen erityisen onnekas, sillä olen koko lapsuuteni viettänyt keittiössä isäni kokkailuja katsellen ja hiljaista tietoa itseeni imien. Edesmenneen kokki-isäni opeista tälläkin saralla olen äärimmäisen kiitollinen. Vaikka omasta mielestäni olen edelleen aika arka kokeilemaan uusia makuyhdistelmiä, teen sen hymyssä suin ja aina (lähes) varmana siitä, että hyvä tästä tulee. Siksi rohkaisenkin jokaista kotikokkia innostumaan uusista resepteistä ja tekemään niistä omanlaisia muunnoksia tai sitten pysyttelemään reseptin raaka-aineiden mukaisessa kokkailussa.
Hurmaava yrttituttavuus – ananassalvia muistutti minulle miten tärkeää on tehdä sitä mitä rakastaa. Minulle uusien makuyhdistelmien kokeilu ruuanlaitossa on hauskaa ja tärkeää, sillä on mahtavaa kulkea tällä tavalla isäni jalanjäljillä. Mikäli sinulla on mielessä jokin resepti ananassalviaan liittyen niin kerrohan se kommenteissa meidän kaikkien kokkikolmosten iloksi.
Nautinnollisia kokkailuhetkiä jokaiselle keittiössä viihtyvälle!
Pilvi
ps. Mikäli haluat voit lukea myös aiemman postaukseni Kotimaisia vihanneksia ja yrttejä Inkisen Puutarhalta.
