*Kaupallinen yhteistyö: Hotel Kakola. Vapaudu arjen kahleista: Hotel Kakola Turussa.
Voi sanoa, että Kakola on meille kaikille suomalaisille nimeltä tuttu paikka. Aikanaan ”pahojen poikien kodiksikin” kutsutun, Turun toiseksi korkeimman kukkulan laella sijaitsevan, vankilan muurien sisällä lusi vuosien 1890–2007 välisenä aikana muun muassa paatuneita murhamiehiä ja -naisia sekä rattijuoppoja ja sakkotuomioiden istujia, määrän ollessa enimmillään jopa 1320 vankia.
Kahdeksan vuoden ajan ehtivät Kakolanmäen rakennukset olla tyhjillään, kunnes vuosina 2015 ja 2016 Kakola Yhtiöt Oy osti alueen rakennukset. Yhtiön toimesta lääninvankilassa aloitettiin mittavat muutostyöt 2018 ja niiden valmistuttua Hotel Kakola avasi ovensa syksyllä 2020. Ja nyt meillä kaikilla on mahdollisuus nauttia turvallisten muurien sisällä ”lyhyttä tai pitkää kakkua”!
Tiedät, mikä riittää, vasta kun tiedät, mikä on liikaa.
Pidempi kakku Hotel Kakolan muurien suojassa
Oli kirpsakka jouluviikon maanantai, kun ajelimme mieheni kanssa Port Arthurin kaupunginosan läpi mutkaista tietä pahamaineiselle Kakolanmäelle. Pysäköimme muurien suojaan ja astumme matkalaukkuinemme jykevän punatiilisen Hotel Kakolan ovesta sisään. Olo oli jännittynyt ja samaan aikaan odottava, sillä olimme jo pitkään halunneet vapautua arjen kahleista tässä elämyshotellissa, josta olimme kuulleet paljon. Meillä oli edessämme hieman pidempi kakku, sillä lusimme muurien sisällä minilomasta nauttien kahden vuorokauden ajan.
Muurien sisällä boutique-hotellissa lämminhenkinen tunnelma
Entisen lääninvankilan pieteetillä restauroiduissa tiloissa, Hotel Kakolassa, kotimaisessa ja perheomisteisessa hotellissa, silmiimme osui heti ulko-ovelta alkava, wow-huudahduksen aikaansaava, pitkä käytävä, jota koristivat punaiset tiiliseinät spottivaloineen sekä upean moderneine kattovalaisimineen. Vastaanotossa soi lämpimän fiiliksen luova jazzahtava joulumusiikki. Meitä tervehti iloisesti Henna toivottaen meidät lämpimästi tervetulleeksi muurien sisäpuolelle.
Wow-huudahduksen meissä aikaansai pitkä punatiilinen käytävä näyttävine kattokruunuineen.
Hotel Kakolan Standard King -huone parvekkeella viehättää silmää
Kirjauduimme sisään ja kävelimme juhlallisen käytävän päähän, josta löysimme hissit. Hotellissa on kaiken kaikkiaan 148 huonetta ja meidän Standard King -huoneemme (409) sijaitsi neljännessä kerroksessa. Hisseiltä avautui vaikuttava näkymä pitkälle käytävälle, jonka molemmin puolin oli huoneita. Raidallinen kokolattiamatto sopi sisustukseen täydellisesti, samoin hotellikäytäville asetetut Kakolan kirkon vanhat penkit. Mieheni avasi huoneen oven ja hihkuin innostuksesta nähdessäni, millaiselta huoneemme näyttikään.
Laskimme laukut käsistämme ja annoimme katseidemme kiertää viipyillen huoneessa. Ihailimme yksityiskohtia ja hoksasimme pian huoneen rakennetun kahdesta sellistä kaarevien kattomuotojen ja niiden välissä olevan kattopalkin ansiosta. Huoneen sisustus oli modernin tyylikäs ja vankilateema sävytti jokaista yksityiskohtaa. Tummiin verhoihin oli painettuna vankilan pohjapiirros ja vaatekaapin ovissa oli leikkisästi kuvioituna rautalankaa. Piipahdimme hetkeksi parvekkeelle ihailemaan maisemia ja nostimme maljan alkaneelle minilomalle huonetervehdyksenä saamamme kuohuvan muodossa. Tuntui niin mukavalle olla täällä minilomalla ja vieläpä juuri ennen joulua!
Viinitupa Hilarius vie aikamatkalle Kakolan historiaan
”On aika luksusta olla lähilomalla näin arkena”, sanoi mieheni, kun suuntasimme rappusia kävellen kohti alakerran Viinitupa Hilariusta. Olin aivan samaa mieltä ja yhdessä tuumin ihailimme kerros kerrokselta vaihtuvien seinien värityksiä ja kerrospäätyjen kauniita valaisimia ketjuineen. Yksityiskohtia oli hiottu viimeisen päälle ja ne miellyttivät silmää.
Vastaanoton vieressä sijaitsi Viinitupa Hilarius, joka on saanut nimensä Heino Hilarius Sorjosen mukaan. Tämä, Kakolassakin lusinut ja sieltä karannut, rikollinen tuli tunnetuksi 50-luvun alun kassakaappiryöstöistään ja häntä kutsuttiin myös nimellä Hentomielinen Hilarius. Lieneekö nimi tullut siitä, että Sorjonen oli taitava ryöstöissään, mutta ei koskaan murhannut ketään. Oli ilahduttavaa huomata, että hänen tarinansa saa elää Hotel Kakolassa, vaikka oman käden kautta lähtikin, poliisin piiritettyä hänet huhtikuussa 1954.
Mä olen Hilarius Hentomielinen. Minä ryöstän kyllä, mutta murhaa en.
Viinitupa Hilariuksen hämyisä tunnelma oli juuri oikeanlainen tähän miljööseen. Huomasimme, että punainen lanka kulkee mukana sisustuksessa. Viihtyvyyttä tilaan toivat rosoiset punatiiliseinät, kiven sisästä karkaamiseen soveltuvat lakanaverhot ja tuoleihin kiinnitetyt käsiraudat. Avuliaalta henkilökunnalta saimme myös kuulla, että viinituvan pöydät oli tehty Funikulaarin tieltä pois kaadetuista puista, aikamoista. Viinituvan kokonaisuus oli nivottu yhteen erilaisin tekstuurein ja katosta roikkuvin Kakolan ketjuin. Ojalan perhe on tehnyt äärettömän hienoa kulttuurihistoriallista työtä yhdistäen historian ja nykyhetken toisiinsa niin saumattomalla tavalla tässä upeassa kiinteistössä.
Vapaudu arjen kahleista: Hotel Kakola Turussa kutkuttaa kulinaristin makuhermoja
Tilasimme aperitiiveiksi mäellä sijaitsevan Kakola Brewing Companyn raikkaat Mäkilagerit, joita voi nautiskella vain Kakolanmäellä. Kolmen ystävyksen, Peterin, Alexanderin ja Eevan, vuonna 2018 perustama naapurustopanimo tekee tuotteillaan jokapäiväisestä elämästä parempaa laadukkaine raaka-aineineen ja pienine oluterineen.
Viinituvassa oli näin joulun alla ja maanantai-iltana jokseenkin hiljaista, mutta se sopi meille paremmin kuin hyvin. sillä rauhoittumaan me tänne tulimmekin. Läheisessä pöydässä vanhemmat rouvat olivat tilanneet pullon kuohuvaa ja nauttivat olostaan ja viinituvan hyggemäisestä tunnelmasta. Hotellin ovesta piipahti sisään myös kaksi miestä, jotka tervehtivät meitäkin, vaikka emme tuttuja olleetkaan. Teimme samoin ja toivotimme heille mukavaa iltaa ja hyvää joulun aikaa, kun he olivat nauttineet pari tuopillistaan ja tekivät lähtöä. Tällaiset spontaanit kohtaamiset tuntemattomien kanssa saavat hyvälle mielelle, oli sitä missä päin maailmaa tahansa.
Läheisessä pöydässä vanhemmat rouvat olivat tilanneet pullon kuohuvaa ja nauttivat olostaan ja viinituvan hyggemäisestä tunnelmasta.
Laagerit nautittuamme tilasimme listalta Kakolan burgerit, joiden täydellinen medium-pihvi oli tehty kotimaisesta rotukarjanlihasta. Lisäksi burgerissa oli pehmeää karamellisoitua sipulia ja maukasta Jukolan cheddaria sekä suolakurkkua. Myös talon ranskalaiset tekivät kauppansa majoneesin kera. Maittava illallinen ei ollut liian raskas ja sen kyytipoikana nautimme pullolliset Pepsiä. Kiitimme Hilariuksen mukavaa henkilökuntaa ja toivotimme hyvää yötä.
Kasvo- ja hampaidenpesun jälkeen kellahdimme kutsuviin hotellilakanoihin ja lueskelin meille hetken ääneen Kakola – vankilan tarina-kirjaa. Aika nopeasti silmämme alkoivat painaa ja uni tuli nopeasti. Yöllä heräsin pariin otteeseen ja tunsin peiton ulkopuolella olleessa olkavarressa hentoa kylmää viimaa, mutta ei se tainnut kuitenkaan kummittelemaan jäänyt vanki olla. Toisaalta mistä sitä tietää, kaikenlaistahan täällä muurien sisäpuolella oli aikojen saatossa tapahtunut.
Aamiainen vankien entisessä ruokasalissa, nykyisessä Ravintola Rubenissa
Minä olen meidän perheemme aamuvirkku, mutta tällä minilomalla mieheni nautti aamiaisen molempina aamuina heti puoli seitsemältä, jotta ehti seitsemäksi töihin. Minäkin heräsin aikaisin, mutta nautin päivän tärkeimmän aterian siinä yhdeksän maissa ja mikä parasta, aivan kaikessa rauhassa, olinhan lomalla.
Kakolan vankila-aikaan tämän aamiaissalin paikalla oli vankien ruokasali ja tuo mennyt aika oli tuotu tilaan koko seinän levyisen ja mustavalkoisen kuvatapetin voimin. Kerroin huonenumeromme tarjoilijalle ja valitsin pöydän kovin puhuttelevan tapetin vierestä, pelkistetysti sisustetun aamiaissalin perältä.
Tiesin jo ennen tänne tuloamme, että hotellin astiat ovat Kustavin Savipajan kotimaista keramiikkaa, jota olen katsellut jo lapsuudenkodissa. Äärimmäisen mukavia aamiaismuistoja on säilynyt tuolta ajalta ja nyt sain palata noihin hetkiin siemaillessani vihreää irtoteetä hotellin logolla painetusta ja Turun saaristossa valmistetusta mukista. Teen seuraksi nappasin sekä puolukka- että appelsiinimehua ja marjaisen smoothien.
Siemailin teetä suomalaisesta keramiikkamukista ja palasin hetkeksi lapsuuden aamiaishetkiin.
Vapaudu arjen kahleista: Hotel Kakola Turussa suosii mahdollisimman paljon lähiruokaa
Jouluinen Silver Bells soi kaiuttimista astellessani kohti buffetpöytiä. Aamiainen on yksi parhaista asioista hotellilomalla ja löysin runsaasta buffetista toinen toistaan makoisampia herkkuja. Oli mukava kerätä lautaselle sellaista, mitä kotiaamiaiselta ei juurikaan löydy. Parmankinkku on suurta herkkuani, samoin erilaiset kalat. Erityisen vaikutuksen minuun teki samettisen pehmeä jugurtti raikkaine marjoineen sekä talon oma focaccia mustapapuhummuksen kera.
Tapasin aamiaisella sattumalta joulupaitoihin sonnustautuneet ravintolan keittiömestarit, Vesan ja Teemun ja kyselin heiltä hieman hotellin ruokatarjonnasta. Green Key -ympäristömerkin omaavan hotellin Ravintola Rubenissa, kuten aamiaisellakin, suositaan ympäri vuoden lähiruokaa niin paljon kuin mahdollista. Kalat tulevat Turun Kauppahallista, Kalaliike S. Wallinilta ja lihat Lihaliike Reino Jokiselta saman katon alta. Kesäaikaan tarjolla on Sorrin Puutarhan salaatteja ja vihanneksia ja yhteistyötä tehdään myös Kakolan leipomon, bageri Å:n kanssa. Minulla oli oikein mukava rupatteluhetki näiden nuorten visionäärien kanssa aamiaisen lomassa ja oli ilo huomata, että heistä paistoi tyytyväisyys omaan tekemiseensä.
Talokierroksella Hotel Kakolassa
Aamiaisen jälkeen lueskelin hetken Kakola-kirjaa ja sitten olikin aika tavata Hotel Kakolan myyntipalvelun Minttu ja Wilhelmiina, jotka olivat lupautuneet viemään minut talokierrokselle. Tapasin parivaljakon vastaanotossa ja yhdessä tuumin lähdimme tutustumaan hotellin tiloihin tarkemmin.
Ensimmäiseksi suuntasimme ykköskerroksen selli-huoneeseen, joka oli kerrassaan hurmaava. Vanhaan eristysselliin, rundiin, tehdyssä huoneessa voi majoittua kaksi henkilöä kerrossängyssä. Huoneen pelkistetty sisustus ja kalterit olivat saaneet osakseen bling-blingiä katon kristallikruunusta ja kekseliäästä peilistä, joka muistutti kauneuden olevan katsojan silmässä. Huoneessa oli wc-pönttö, lavuaari ja radio, mutta suihku tässä huoneessa jaettiin muiden sellikavereiden kesken läheisessä suihkuhuoneessa. Luksusta näissä huoneissa oli ehdottomasti kylpytakit tohveleineen.
Ei kandee tehdä jekkua,
jos ei kestä kakkua.
Katselin mietteliäänä kokoustiloihin kävellessämme seinässä olevia kirjoituksia. Tekstit oli kopioitu pahamaineisen vankilan seinistä ja Hotel Kakolan työntekijät olivat saaneet ikuistaa niitä tähän seinään omaan tyyliinsä taiteillen. Hyvä tapa jättää oma jälkensä historian kirjoihin nyt ja silloin ennen.
Kaikki Hotel Kakolan kokoustilat oli nimetty vankilaan jälkensä jättäneiden henkilöiden mukaan. Kurkistimme Tildaksi nimettyyn tilaan, joka soveltuu 12 henkilön käyttöön. Vankien ystävän, Mathilda Wreden, mukaan nimetystä tilasta löytyi luonnollisesti hänen muotokuvansa. Uuno taas soveltuu jopa 100 henkilön tilaisuuksiin ja se oli nimetty Uuno Heikkilän, Kakolan opettajan ja pastorin, mukaan. Lukuisista kokoustiloista matkamme jatkui sinne kaikkein pyhimpään, kirkkoon.
Hotel Kakolan kirkko – upea tila korkein käsinmaalatuin ikkunoin
Henkäisin ihastuksesta, kun saavuimme Hotel Kakolan kirkkoon. Vankien tekemät lasimaalaukset alttaritaulussa olivat äärimmäisen kauniit ja herkät. Tämä uniikki ja valoisa tila soveltuu mainiosti kokousten, erilaisten juhlien ja tietysti vihkimisen järjestämiseen. Kuvittelin, miten parvella soivista uruista kajahtaisi Prinsessa Ruususen Juhlamarssi ja miten komeasti se soisikaan tässä korkeassa tilassa. Kiitin Minttua ja Wilhelmiinaa talokierroksesta tutustuttuamme vielä sviittiin ja ravintolaan.
Vapaudu arjen kahleista: Hotel Kakola Turussa tarjoaa luksusta lomaan
Ulkona oli sen verran kirpsakka pakkanen, enkä ollut pakannut ulkoiluvaatteita mukaan, joten päätin reippailun sijaan nauttia lämpimästä vaahtokylvystä. Osassa Standard King -huoneita on amme, ja se jos mikä tuo lomaan luksusta. Olin varautunut tälläkin kertaa hotellilomaan kylpytuottein, siltä varalta, että huoneessa olisi amme. Ja meidän huoneessamme sellainen oli, samoin kylpyvaahtoa talon puolesta. Miten mukavalta tuntuikaan rentoutua lämpimässä vedessä pitkään vailla huolta huomisesta.
Puhtaita makuja Ravintola Rubenissa
Mieheni oli vielä töissä ja kun olin laittautunut valmiiksi, piipahdin itsekseni pienellä välipalalla Ravintola Rubenissa. Tilasin listalta sokerisuolattua kirjolohta ja säilöttyä varsisellerin vartta tillimajoneesilla. Maukkaan alkupalan kanssa maistui tarjoilijan suosittelema kuiva valkoviini (Pflüger Buntsandstein Riesling). Talon leipänä oli maukasta focacciaa, sitä samaa, jota oli tarjolla myös aamiaisella. Ja vankilateemaan liittyen voiveitsenä oli pyöreäpäinen veitsi Kakola-painatuksella. Vastaavanlaisia oli aiemmin käytetty vankilan ruokalassakin. Tällaisen veitsen ostin kotiin matkamuistoksi vastaanotosta, tässäkin oli kivalla tavalla huomioitu lomasta jäävä muistijälki.
Joulutunnelmaan virittäytymistä konsertissa
Tyytyväisin mielin kipaisin portaat ylös neljänteen kerrokseen, ihastellen matkalla kerrosten kaunista värimaailmaa. Mieheni jo odottelikin minua ja lähdimme lämpimästi pukeutuneina kohti lähellä sijaitsevaa Mikaelinkirkkoa. Reino Nordinin Meidän Valo -konsertista on muodostunut meille perinne ja tuolla vanhempieni vihkikirkossa oli mukava virittäytyä joulutunnelmaan lempiartistin sointujen tahtiin. Miten kauniisti sävelet soivatkaan ikiaikaisen kirkon holveissa tuoden tullessaan myös liikutuksen hetkiä.
Voimaannuttavan ja rakkaudentäyteisen konsertin päätyttyä, palasimme hotellille ja fiilistelimme kokemaamme vielä hetken Viinitupa Hilariuksessa. Lasillisten jälkeen woltasimme pizzan hotellin ravintolan mentyä jo kiinni. Eikä aikaakaan, kun siinä huoneemme sängyllä pizzapalat syötyämme, vatsamme olivat kylläiset ja uni tuli silmään alta aikayksikön. Hyvin nukutun yön jälkeen aamiainen maistui ennen kotimatkalle lähtöä. Mietin autoa pakatessani, miten hienoa onkaan, että entisen legendaarisen vankilan kärsimys ja epätoivo ovat poissa ja nyt tämä pahamaineinen kukkula on saanut uuden muodon eläen kukoistuskauttaan meidän kaikkien kohtauspaikkana.
Vapaudu arjen kahleista: Hotel Kakola Turussa on loistava lähilomakohde arkenakin
Mikä olisikaan sopivampi paikka tutustua entiseen lääninvankilaan kuin lusia vuorokausi tai pari Hotel Kakolassa. Huikeat puitteet ja lämminhenkinen asiakaspalvelu takaavat viihtyvyyden vieraille, oli kyseessä sitten piipahdus viinillä tai pidempi viipymä muurien sisällä. Kuuluisalla kukkulalla sijaitseva Hotel Kakola on Turkuun tutustujan must-kohde ja sieltä käsin voi myös käydä töissä, kuten mieheni tällä kertaa teki.
Olet sitten sielultasi seikkailija, löytöretkeilijä tai nautiskelija, olen aivan varma, että vapaudut Hotel Kakolassa arjen kahleista ja vierailu tulee olemaan sinullekin aivan varmasti ikimuistoinen!
Kätevimmin teet huonevarauksen suoraan hotellin verkkosivuilta. Mikäli haluat seurata Hotel Kakolaa sosiaalisessa mediassa, löydät heidät Facebookista ja Instagramista.
Pilvi
ps. Mikäli olet boutique-hotellien ystävä, voin lämpimästi suositella kahta vahvojen naisyrittäjien luotsaamaa helmeä: Amandis – rakastettava elämys Naantalissa ja Staycation Naantalissa – Hotel Bridget Inn.
Follow my blog with Bloglovin
