Cabaret Turun Kaupunginteatterissa on tehty yhteistyössä Kaupunginteatterin kanssa
Turun syksyssä 2020 sykkii tiivistahtinen tunnelma kun Aurajoen rannalla sijaitsevan teatteritalon valtaa Cabaret-musikaali. Cabaret Turun Kaupunginteatterissa on jättiproduktio, joka herättää henkiin legendaarisen Kit Kat Clubin ja tuo näyttämölle kiihkeää tunnelmaa, tanssia, musiikkia, seksikkäitä ohjelmanumeroita, riipaisevia rakkaustarinoita sekä sydäntäsärkeviä kohtaloita. Cabaret on saapunut Turkuun!
Cabaret on vuonna 1966 ensi-iltansa saanut Broadway-musikaali, jonka on säveltänyt John Kander. Cabaretin syntyhistoria perustuu alunperin Christopher Isherwoodin vuonna 1939 kirjoittamaan lyhytnovelliin Goodbye to Berlin, josta John Van Druten ohjasi I Am Camera -nimisen näytelmän vuonna 1951. Tähän pohjautuen Joe Masteroff kirjoitti kirjan, josta Kander lopulta sävelsi Cabaret-musikaalinsa Fred Ebbin lyriikoihin.
Cabaretin tarina sijoittuu vuoden 1931 kiihkeään, mutta poliittisesti jännittyneeseen Berliiniin, jossa natsit ovat saamassa yhä enemmän valtaa. Tarinan keskiössä on villi Kit Kat Club, jossa eletään kuin viimeistä päivää. Laulu ja nauru raikaa, klubilla voi jättää huolet unholaan, olla juuri se kuka on tai haluaa olla, antaen elämän sykkiä läpi. Kit Kat Clubille tupsahtaa nuori amerikkalainen kirjailija Clifford Bradshaw. Cliffordin ja klubin tähtiesiintyjän, englantilaisen Sally Bowlesin, katseet kohtaavat ja eipä aikaakaan kun sattumusten kautta pari asuu yhdessä Cliffordin pienessä vuokrahuoneessa. Myrskyinen suhde opettaa paria Berliinin kuohunnassa, jota sävyttää Cliffordin vuokraemäntä Fräulein Schneiderin sekä hänen kosijansa, juutalaisen hedelmäkauppias Herr Schultzin rakkaustarina.
Cabaret on saapunut Turkuun!
Cabaret Turun Kaupunginteatterissa säkenöi taitoa
Turun Kaupunginteatteriin Cabaretin on ohjannut sekä koreografioinut alansa mestari Jakob Höglund. Cabaretin musiikin on sovittanut Jussi Vahvaselkä ja hän myös johtaa orkesteria lavalla. Näytelmän on suomentanut Esko Elstelä ja laulujen suomennoksesta vastaa Jukka Virtanen. Lavastusuunnittelu on Sven Haraldssonin käsialaa, pukusuunnittelusta vastaa Heidi Wikar, valoista Jarmo Esko ja äänistä Eero Auvinen. Cabaretin naamioinnin on suunnittelut Jessica Rosenberg. Koreografisena assistenttina ja tanssikapteenina toimii Soile Ojala ja taistelukoreografina Ville Seivo.
Cabaret Turun Kaupunginteatterissa on tähditetty vahvalla työryhmällä. Musikaalin rooleissa nähdään Clifford Bradshaw’na Olli Rahkonen, Sally Bowlesina Anna Victoria Eriksson, seremoniamestarina Miiko Toiviainen, natsimyönteisenä Ernst Ludwigina Stefan Karslsson, Fräulein Schneiderina Riitta Salminen, Herr Schultzina Mika Kujala ja Fräulein Schneiderin hutshahtavana alivuokralaisena Fräulein Kostina Minna Hämäläinen. Muut ensemblessä mukana olevat näyttelijät Emmi Kangas, Panu Kangas, Mikko Kauppila, Katariina Lantto, Mikko Nuopponen, Filip Ohls, Soile Ojala, Helena Puukka, Pauliina Saarinen ja Anssi Valikainen, tekevät loistosuorituksia koko esityksen ajan, täyttäen lavan säkenöivällä energialla, taidokkailla tanssinumeroilla sekä dramaattisilla joukkokohtauksilla.
Cabaret ei olisi mitään ilman musiikkia ja taitavan orkesterin kokoonpanossa kapellimestarina vaihtelevat Jussi Vahvaselkä ja Markus Länne. Rummuissa ja lyömäsoittimissa soittaa Taneli Korpinen, bassoa Ari Kataja, pianoa Ville Vihko, koskettimia Ville Pere sekä Henna Linko. Trumpetissa taitoaan kajauttaa ilmoille Petter Järvi, pasuunassa Jani Jokinen, saksofoneissa ja huilussa Kimmo Gröhn sekä viulussa Katariina Sallinen ja sellossa Matti Moilanen.
Willkommen, Bienvenue, Welcome to Cabaret!
Cabaret aikansa kuvana
Cabaret on maailman ensi-iltansa sekä alkuperäisen menestyksensä jälkeen herätetty henkiin eri produktioissa ja sen tematiikka onkin hätkähdyttävän ajankohtainen yhä tänä päivänä. Cabaret ja Kit Kat Club kuvastavat poliittiselta ilmapiiriltään aikansa kuohuvaa Berliiniä. Iloisesti kuplivan pinnan alla virtaavat kuitenkin synkemmät sävyt, jotka pulpahtelevat pintaan vieden tarinan kohti sen dramaattisen melankolista loppua.
Cabaretin Kit Kat Club edustaa paikkaa, jossa jokainen saa olla juuri sellainen kuin haluaa. Seremoniamestari tanssahtelee ympäri klubia ja musikaalin hahmojen elämää tarkkaillen, kommentoiden ja tarinan syvetessä myös vääjämättä synkistyen. Seremoniamestarin voi useasti nähdä katsomassa lavan tapahtumia ylhäältä ja tämä tuokin mieleen kuvastaako hänen roolinsa itse Berliiniä? Ensin niin valtoimen viekoitteleva, iloinen ja räävitön ilmestys, jonka lähellä kaikkien on hyvä olla, muuttuu musikaalin edetessä heijastamaan ympärillään ja klubillaan ilmeneviä tapahtumia. Hän kertoo kuinka raha pyörittää maailmaa, kuinka rakkautta voi tuntea rotuun katsomatta ja kuinka Berliini itse särkee sydämensä sodassa.
Cabaretin tarinan päätös on erittäin traaginen ja kuvastaa uuden kohtalokkaan tulevaisuuden saapumista. Jäimme miettimään, miten iloinen tarina täynnä rakkautta, suvaitsevaisuutta ja vapautta voikaan saada niin raadollisen lopun. Cabaret esittelee meille tavallisia ihmisiä, laulajia, tanssijoita, kirjailijoita, vuokraemäntiä ja hedelmäkauppiaita, joille jokaiselle löytyy nykypäivänäkin vastineensa. Miten suuri musta synkkyys ja pahan valta voikaan pistää sille kaikelle pisteen ja riistää näiltä ihmisiltä ihmisyyden? Kenellä on koskaan menneisyydessä tai juuri nyt oikeus arvottaa ihmisiä suhteessa muihin riippuen tämän ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai uskonnollisesta taustasta?
Höglundin hengästyttävän kokonaisvaltainen mestariteos lyö ällikällä
Jakob Höglundin ohjaustyö on taidokas yhdistelmä tarkkuudella rakennettua ryhmäkoreografiaa ja vahvoja roolisuorituksia. Koreografina Höglund on nerokkaasti hyödyntänyt Haraldssonin lavastusta. Musikaali on alusta loppuun asti tiukasti otteessaan pitävä kokonaisuus. Cabaret Turun Kaupunginteatterissa onkin jotain ennennäkemätöntä visuaalista ilotulitusta, joka hämmästyttää ja hivelee katsojan kaikkia aisteja.
Cabaretin lavalta säkenöi katsomoon tunnelma ja hioutunut ryhmässä tekemisen meininki, joka on meille tuttu Höglundin edellisestä tajunnanräjäyttävästä ohjaustyöstä Åbo Svenska Teaterin Kalevalassa. Höglundilla on taito luoda kokonaisuuksia yksinkertaisista asioista, äänistä, pelkistetystä lavastuksesta ja puvustuksesta, jossa jokaisella yksityiskohdalla on oma merkityksenä. Cabaretia seuraa sen ensihetkistä alkaen lumoutuneena, herkeämättä. Teos on täynnä fyysistä näyttelijäntyötä, hienovaraisia vivahteita ja käsinkosketeltavaa tunnelmaa.
Koreografia on vangitsevaa ja se tehdään äärimmäisellä tarkkuudella ja lumoavalla joukkovoimalla. Koreografia on kaikin puolin Cabaretin ja sen tematiikan ilmentymä ja siitä löytää herkullisia yksityiskohtia, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Useiden musikaalien puikoissa kuullun Vahvaselän paikoin mahtipontinenkin musiikki nostaa tunnelman kattoon ja on upeaa nähdä orkesteri lavalla, osana teosta. Kyyneliltä ei voi välttyä kun ensimmäisen puoliajan päättää vaikuttavuudessaan ahdistava Sen huominen meille tuo tuoden lavalle viitteitä natsismin kauheuksista.
Cabaretin kauniin androgyynisen puvustuksen on suunnitellut Heidi Wikar. Verenpunaiset, harmaat ja mustavalkoiset asukokonaisuudet tarkkaan mietittyine yksityiskohtineen antavat tarinalle eloa vieden katsojan syvälle 30-luvun Berliiniin. Puvut yhdessä taidokkaan lavastuksen, tiuhaan avautuvien ja kiinni menevien symbolistenkin ovien ja säkenöivien maskien kanssa pääsevät oikeuksiinsa kun valaistus antaa niille juuri sen oikean lisäpotkun tarinan herätessä eloon ensisekunneista lähtien.
Cabaret Turun Kaupunginteatterissa tarjoilee henkeäsalpaavan huimia roolisuorituksia
Cabaretin maailmassa kohtaamme erilaisia ihmiskohtaloita, joista kukin etsii hyväksyntää sellaisena kuin on. Seremoniamestarina meidät tarinaan kuljettaa huikean roolityön tekevä Miiko Toiviainen, joka pitelee musikaalin punaisia lankoja käsissään mielettömällä draivilla ja energialla. Hänen viekoittelevan tuhma ja itseään tykö tekevä hahmonsa luotsaa laivaa pilke silmäkulmassa ja hän onkin ehdottomasti tämän näytelmän karismaattisin tähti. Toiviainen pitää yleisöä ja esitystä suvereenisti otteessaan koko kolmen tunnin ajan. MC on samaan aikaan suorapuheisen rietas ja seuraavassa hetkessä taas kaihoisan surumielinen. Bravo!
Sally Bowlesia esittävä Anna Victoria Eriksson on Kit Kat Clubin kirkkain tähti ja hänen roolihahmonsa on samalla sinisilmäinen ja äärimmäisen sanavalmis. Upean lauluäänen omaavan Erikssonin Sallyn rooli määrätietoisena ja toisaalta hyvin herkkänä sisäisten ristiriitojen naisena piirtää tälle hahmolle todentuntuisen kuvan ilman heikon naisen leimaa. Erikssonin laulua kuuntelisi paljon enemmänkin kuin mitä naiselle on Cabaretissa kappaleita kirjoitettu.
Olli Rahkosen Clifford Bradshaw’n hahmo on puolestaan kuin katsoja itse. Hän tupsahtaa Berliinin ja Kit Kat Clubin tajunnanräjäyttävään maailmaan ulkopuolelta ja hänen kauttaan yleisö tutustuu tapahtumiin. Rahkosen vahvasti näyttelemä Clifford toimii ikään kuin tasapainottavana tekijänä, järjen äänenä ja oikeudentajun puolestapuhujana villin pyörityksen sekä synkistyvän ilmapiirin keskellä.
Vahvan ja tunteisiin menevän roolityön tekevät myös Riitta Salmisen Fräulein Schneider ja Mika Kujalan Herr Schulz. Pitkänlinjan ammattilaisina he tuovat tarinaan rakkautta, joka koskettaa syvältä. Heidän vahva ammattitaito tuo jokaiseen kohtaukseen vivahteikkuutta ja he vievät katsojat taidolla ja tunteikkaasti hauskuttavuudesta aina sydäntäsärkevän draaman pyörteisiin.
Arkeen mut herätetään – unen harhaan vain jään
Tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen kaikin tavoin. Keväällä kulttuuririennot monien muiden asioiden tavoin loppuivat kertarysäyksellä. Päätökset ovat olleet vaikeita, mutta pakollisia. Kulunut aika on opettanut meille asioiden syvempiä merkityksiä ja mikä on tärkeää elämässä. On mielenkiintoista huomata, miten suuri merkitys on asioilla, joita on aikaisemmin pitänyt itsestäänselvyytenä. Kulttuuritauko tuntuu aiheuttaneen kulttuuripulaa ja ihmisissä kulttuurinjanoa.
Koskettavinta paluussa teatterin penkeille oli tunne siitä, että pääsimme tukemaan rakastamaamme taiteenlajia.
Niinpä myös me donnat istuuduimme haltioissamme punaiset kangasmaskit kasvoillamme pitkästä aikaa Turun Kaupunginteatterin suuren näyttämön toiselle riville ja hengitimme näytelmää joka solullamme. Kuinka upeaa, että Cabaretin työryhmä on harjoitellut ja valmistautunut suuren produktion lavalle tuomiseen, epävarmasta ajasta huolimatta. Arkemme on muuttunut ja kauan kaivatut, Turun Kaupunginteatterissa kokemamme, unenomaisetkin hetket vakuuttivat meidät siitä, että kulttuuri elää, ehkä jopa vahvempana kuin koskaan aiemmin!
Cabaret Turun Kaupunginteatterissa 31.12.2020 asti. Liput teatterin Lippikseltä tai lippu.fi.
Mikäli haluat tempautua enemmän Cabaretin maailmaan niin tutustu näihin:
- Androgyyni, upea Cabaret-musikaali. Lue pukusuunnittelija Heidi Wikarin haastattelu.
- Pääosissa loistavat Turkuun palaavat musikaalitähdet! Lue Anna Victoria Erikssonin ja Olli Rahkosen haastattelu.
- Miltä näyttää Cabaret skenografin silmin? Lue lavastaja Sven Haraldssonin haastattelu.
Artikkelin kuva: Seremoniamestari (Miiko Toiviainen), kuva Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri.
