Hemåt över isen Åbo Svenska Teaterissa yhteistyössä Åbo Svenska Teaterin kanssa
Åbo Svenska Teaterin päänäyttämöllä nähdään kaihoisan mystistä saaristolaisdraamaa syyskaudella 2020. Vahvoja sävyjä ja sisäisiä jännitteitä täynnä oleva tarina polveilee useassa aikakerroksessa kutoen monimutkaisen vyyhdin, jossa syy-seuraussuhteet avautuvat vasta vähitellen tarinan edetessä.
Tarinan keskiössä ovat ihmiskohtalot Hustrun saarella, jossa elämä ei ole ollut helppoa. Siellä eletään meren armoilla ja sen näyttäessä voimansa niin hyvässä kuin pahassa. Saarelaisten elämä on muuttunut traagisesti kun myrsky yllätti tansseista palaavan nuorisojoukon vuonna 1914. Vielä sata vuotta myöhemmin tuon synkän yön tapahtumat heijastuvat saarella asuviin ja heidän välisiin suhteisiin.
Taitava työryhmä tuo lavalle uskottavan saaristolaisyhteisön
Hemåt över isen Åbo Svenska Teaterissa perustuu Gunilla Linn Perssonin samannimiseen kirjaan. Saaristodramatiikkaa- ja -romantiikkaa täynnä olevan näytelmän on dramatisoinut ja ohjannut Tove Appelgren. Lavastus ja pukusuunnittelu ovat Pirjo Liiri-Majavan käsialaa ja koreografiasta vastaa Maria Saivosalmi. Hustrun-saarelle äänimaailman on suunnitellut Kristian Ekholm ja esityksen projisoinnit on luonut Sanna Malkavaara.
Näyttämöllä nähdään Daniela Franzell (Ellinor Ingman), Samuel Karlsson, Amanda Nyman (Hertha Ingman), Jerry Wahlforss (Herrman Engström) ja Bror Österlund (Algot Ingman). Lisäksi ensemblessa on mukana Åbolands Teaterskolan oppilaita: Marielle Lindholm, Arne Linna, Serafina Paile, Saga Rosenlund ja Ellen Westberg.
Åbo Svenska Teaterissa on taito tuoda kauniilla lavastusratkaisuilla aitoja ja tunnelmallisia kokonaisuuksia katsojien iloksi. Muusta maailmasta kovin erillään oleva Hustrun saari ilmestyy eteemme tarinoineen, sen asukkaineen ja kanalaumoineen. Lavalla vaihtuvat tapahtumat muodostavat voimakkaan siteen menneisyyden ja nykyisyyden välille. Puvustus on toteutettu taidokkaasti ja lavalta välittyy senkin kautta aito saaristolaistunnelma.
Vahvoja näyttelijäsuorituksia
Näytelmän ensemble on vahva kokonaisuus ja jokainen näyttelijä hallitsee roolinsa taitavasti. Daniela Franzellin esittämä Ellinor on ikääntyvä vanhapiika, jonka rankka menneisyys on tehnyt hänestä vahvan selviytyjän. Lapsuuden tunnelukot ja huolehdittavan, ramman isän tyrannimainen mustasukkaisuus tyttärestään ohjaavat Ellinorin elämää. Hän on kyynisen tyytynyt kohtaloonsa ollen vankina kotonaan, jossa hänelle seuraa pitävät isän lisäksi vain nurkissa lymyilevät menneisyyden haamut.
Ellinorin arjen keskeyttää nuoruuden ihastus ja saaren toisesta talosta kotoisin oleva mies, Herrman Engström, joka saapuu pitkästä aikaa kotikonnuilleen. Herrmanin saapuminen alkaa avata Ellinorin tunnelukkoja, jotka yhdessä menneisyyden välähdysten kanssa paljastavat katsojalle Hustrun saaren synkkää tarinaa. Hemåt över isen on tarina syvistä haavoista ja pitkään kestäneestä vihanpidosta. Tavallaan tarina on tuttu varmasti monelle pienelle yhteisölle. Menneisyydessä tapahtuneet inhimilliset virheet, nuorten typeryys, onnettomat olosuhteet ja traagiset kohtalot voivat pahimmillaan mustata parhaatkin ystävyyssuhteet, toveruudet ja yhteisöt. Näin on käynyt myös Hustrun saarella, jonka menneisyyden tragedia heijastuu Ellinorin ja Herrmanin elämään.
Tarina on osoitus myös siitä kuinka perheen sisäinen onnettomuus ja siitä aiheutuvat loputtoman surulliset päätökset vääjäämättä muokkaavat perheenjäsenten elämää. Ellinor elää mustasukkaisen isänsä ikeen alla, havahtuen menneisyytensä mustiin aukkoihin vasta kun muistutus nuoruuden onnellisimmista ajoista astuu takaisin hänen elämäänsä. Amanda Nymanin esittämä Hertha-äiti keskustelee Ellinorin kanssa läpi näytelmän kipuillen omien menneisyyden kauheuksiensa kanssa. Nymanin hahmo on taidokkaasti rakennettu välähdys erilaista ajankerrosta, jonka traaginen tarina avautuu katsojalle pikkuhiljaa. Bror Österlundin esittämä vaativa Algot-isä dominoi Ellinorin elämää valtaistuimeltaan, kyvyttömänä päästämään irti menneisyydestään tai tyttärestään.
Jerry Wahlforssin Herrman Engström on asunut pitkään ulkomailla eikä ihme. Sisäänpäinkääntyneet saarelaiset ovat hyljeksineet ja vihanneet Engströmien sukua vuosikymmeniä ajaen näin miehen jo nuorena pois ahdistavasta yhteisöstä. Samuel Karlssonin esittämä punahelttainen kukko ja ”juoruileva” kanalauma kuvastavat mielestämme isompaa osaa saarelaisia ja sitä miten pienessä paikassa jokainen tietää toistensa asiat tai ainakin haluaisi tietää. Tämä onkin loistava tehokeino kuvaamaan ihmisten tiedonjanoa.
Näytelmä soljuu eteenpäin kahdella rinnakkaistasolla
Hemåt över isen -näytelmä kuljettaa tarinaa eteenpäin kahdella tasolla, sata vuotta sitten tapahtuneessa ajassa sekä Hustrun saaren nykypäivässä. Näytelmän kerronta on tunnelmassa viipyilevää ja se kuvaa hyvin saariston erityisyyttä ja perusasioiden äärellä elämistä sekä yhteisöllisyyttä.
Kuten missä tahansa pienessä yhteisössä, menneisyyden haamut ja tapahtumat luovat jännitteitä ja tapahtumaketjuja, joiden alkuperästä ei välttämättä ole kenelläkään tietoa. Asioita vain tehdään tietyllä tavalla, koska niin on aina tehty. Hemåt över isen kertoo myös psykologisesta traumasta. Ellinor elää näennäisen tyytyväistä elämää, koska on lokeroinut menneisyytensä tragediat pois mielestään. Hän on niin syvällä omalla mukavuusalueellaan, ettei tunnista edes nuoruuden rakkauttaan.
Monet epäonniset tapahtumat avautuvat tarinan kulkiessa eteenpäin. Menneisyyden onnettomuudet ja väärät valinnat heijastuvat kaikki nykypäivään. Hemåt över isen on kuin kudos, jonka kuvio avautuu kerros kerrokselta katsojalle. Kokonaiskuvassa jokaisella kudoksen langalla on oma alkupisteensä ja roolinsa.
Hemåt över isen antaa katsojalle aikaa peilata lavalla nähtyä omaan elämään ja voimmekin todeta, että yhteisöllisyyden voima auttaa jaksamaan elämässä eteenpäin, myös poikkeuksellisina aikoina. Se kertoo myös anteeksiantamisen voimasta. Menneisyyden kiistoilla on tapana siirtyä suvunperintönä jälkipolville, kunnes tulevat ne, jotka ovat valmiita unohtamaan ja rakentamaan uusia siltoja, uusia tulevaisuuksia.
Hemåt över isen Åbo Svenska Teaterissa 10.12.2020 asti. Liput teatterin lippukassalta tai lippu.fi.
Artikkelin kuva: Pette Rissanen, Åbo Svenska Teater.
Mikäli haluat lähteä nojatuolimatkalle Berliiniin niin luehan arviomme Cabaret Turun Kaupunginteatterissa.
