Kuriton sukupolvi -arvostelu yhteistyössä Teatteri Akselin kanssa.
Teatteri Akselin Kuriton sukupolvi on vakava komedia, joka kertoo rakastamisen vaikeudesta sukupolvien yli. Kuriton sukupolvi -teos on Mika Waltarin vuonna 1936 kirjoittama menestysnäytelmä ja sen on ohjannut Teatteri Akselille Kauno Takarautio.
Omantunnonarvoa metsästämässä kurittoman sukupolven ympäröimänä
Kuriton sukupolvi kertoo tarinan pilkatusta ja väheksytystä professori Reinhold Varavaarasta, hänen vaimostaan sekä heidän kurittomista lapsistaan. Lapset eivät arvosta isäänsä ja vaimo kohtelee häntä alentuvasti. Tästä syystä perheen pää hautautuu mieluummin matemaattisten kaavojen ja tieteen maailmaan kuin on läsnä perheelleen. Herra Varavaara kuitenkin ryhdistäytyy yllättäen hänen pitkän tutkimustyönsä kantaessa hedelmää ja ottaakin niskojaan nakkelevasta perheestä varman otteen ja pakottaa koko joukon ryhdistäytymään. Silmät avaavan sysäyksen tälle antaa professorin pojan Pellen ihastus Marja, joka saa väärinymmärretyn miehen ymmärtämään oman arvonsa.
Kuriton sukupolvi on vahvasti oman aikakautensa tulkinta arvostuksesta, rakkaudesta ja muutoksesta. Näytelmää hallitsee monella tavalla menetyksen tunne, jossa professorin työ ja saavutukset kohtaavat hänen eletyn, jossain määrin jo menetetyltä vaikuttavan elämän. Professorin on myös nieltävä oma vajavaisuutensa lastensa kasvattajana ja samalla unohdettava ne tunteet, joita hänelle vieraaksi jäänyt elämä voisi parhaimmillaan tarjota.
Näytelmästä on tehty myös kaksi elokuvaa ja sitä on esitetty useampien teattereiden lavalla menneinä vuosikymmeninä. Teatteri Akselin versio klassikosta on toteutettu sähäkällä kokoonpanolla ja se tuo tuulahduksen Waltarin ajoista nykypäivään.
Olen katsellut sinua paljon ja iloinnut nuoruudestasi.
Teatteri Akselin energinen näyttelijäjoukko waltaroi lavalla suvereenisti
Kurittoman sukupolven rooleissa nähdään Jouko Nurmi (Herra Varavaara), Jonita Arema (Rouva Varavaara), Elina Lehtonen (Galilo ”Kali” Varavaara), Minerva Kallioniemi (Jaana ”Japi” Varavaara), Akseli Heikkilä (Pentti ”Pelle” Varavaara), Vilja Aavikko (Marja, Pellen tyttöystävä), Juha Nordman (Husu, ylioppilas), Janniina Salonen (Löpö, konttoristi), Elina Lindgren (Liina, palvelija ja professori Kaino Haapakannel), Vilma Halava (valokuvaaja Vieno Riekkonen), Jarmo Kujala (sanomalehtimies Huitu ja professori Gabriel Havukainen) ja Pirjo Takala (professori Augusta Katsaborg).
Kurittoman sukupolven ohjaus ja myös lavastus ovat Takaraution käsialaa ja puvustuksesta vastaa Tuula Peltoniemi. Musiikin on koostanut Jouni Lehtonen, valoista ja videoista vastaa Arto Mäkelä ja graafisesta toteutuksesta Tero Hakkarainen. Näytelmän oikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.
Kurittoman sukupolven on sanottu saaneen innoituksensa kun Waltarin vaimo totesi, ettei hänen miehellään ole huumorintajua. Tästä inspiroituneena Waltari kirjoitti näytelmänsä parissa päivässä. Hän onkin onnistunut tematiikassaan kirjoittamaan aikaansa hyvin kuvastavan teoksen, jossa on myös havaittavissa yhtymäkohtia tähän päivään.
Menneen ajan tunnelma huokuu lavalla
Teatteri Akselin energinen näyttelijäjoukko kuljettaa Waltarin tekstiä eteenpäin ja näyttelijävalinnat ovat onnistuneita. Näytelmään on saatu puvustuksen, äänimaailman ja lavastuksen keinoin ilahduttavasti mennyttä aikaa kuvaavaa tuntua. Toisaalta ajankuvalla olisi voinut lavastuksellisesti ehkä revitellä enemmänkin, mutta Takarautio on halunnut pitää sen tyylillensä uskollisesti minimalistisena ja riisuttuna. Jännän nyanssin äänessä olevan näyttelijän ja häntä edustavan hahmon mielenmaisemaan pureutumiseen tuo samaan aikaan muiden roolihahmojen yleisölle kääntämät selät. Plussaa tästä hyvästä tehokeinosta, joka toistuu näytelmän edetessä.
Jouko Nurmi esittää varmaotteisesti sisäänpäin kääntynyttä ja omaan osaansa tyytynyttä sekä perheensä pilkkaamaa professoria. Hänessä on vahvaa karismaa, joka kasvaa mittoihinsa professorissa tapahtuvan muutoksen myötä. Nuorta Marjaa esittävä Vilja Aavikko onnistuu myös erinomaisesti tuomaan esille nuoren naisen herkkyyden, lempeyden ja pidäkkeettömän ihailun professoria kohtaan. Nauruhermoja herättelee myös Jarmo Kujalan asialleen omistautunut sanomalehtimies Huitu, joka maalailee hyvin värikkäästi professorista kaavailemaansa lehtijuttua.
Waltarin tekstejä kokemattomalle näytelmän seuraaminen vaatii tarkkavaisuutta. Näytelmä on vahvasti oman aikansa kuva arvoiltaan ja ideologioiltaan. Tunteiden keskiössä ja päähenkilössä mullistuksen aikaansaavana väreilee professorin ja Marjan platoninen rakkaustarina ja tuntuu kuin heidän sielunsa olisivat samanikäiset huomattavasta ikäerosta huolimatta. Rakkaus onkin ikiaikainen teema, joka puhuttelee yli aikakausien ja näytelmässä käsiteltävä sielunkumppanuus koskettaa myös nykypäivän katsojaa.
Karikatyyrisia hahmoja, haihattelevia persoonallisuuksia…
Tunnustettava on, että Waltarin tyylilaji ja näytelmän kerronta eivät aivan sataprosenttisesti kolahtaneet meihin tällä kertaa. Oikeudentajua hyväilee tarinassa se, että sorrettu nousee ylös ja todistaa omilla voimillaan arvonsa sekä voimansa. Hieman ärsyttävät, välinpitämättömät, röyhkeät ja itseään täynnä olevat lapset saadaan kuriin ja osoittamaan arvostusta vanhempiaansa kohtaan kun rahahanat laitetaan kiinni.
Waltari on kirjoittanut naishahmot ehkä ajalleen tyypillisesti hieman kliseisiksi. Professorin vaimo, rouva Varavaara, on pinnallinen ja haihahteleva nainen ja professoria ihaileva nuori Marja puolestaan tuntuu esitettävän heiveröisenä tyttösenä, joka suorastaan lankeaa vanhemman miehen lumoon. Tuulahduksen nykypäivään tuo Vilma Halavan esittämä ja selfieitäkin kameralla nappaava valokuvaaja Vieno Riekkonen.
Näytelmä ottaa osuvasti kantaa myös urheilun saamaan arvostukseen ja siihen, miten tiede ja kulttuuri kamppailevat edelleenkin palstatilasta sen kanssa. Huomaamme jälkikäteenkin miettivämme urheilun ja kulttuurin arvostuksen ja sponsoroinnin suhdetta tänä päivänä.
Kuriton sukupolvi Teatteri Akselissa
Kuriton sukupolvi sopii hyvin niille kulturelleille, joita kiinnostavat klassikot ja haluavat nauttia harvinaista Waltari-herkkua teatterin lavalla. Varoitettakoon, että kaikille näytelmä tekstinä ei varmasti kolahda, joten kannattaakin tutustua aiheeseen etukäteen. Mainittakoon myös, että näytelmä on väliajan kanssa kestoltaan 2,5 tuntia.
Kuriton sukupolvi -teoksen esityskausi Teatteri Akselissa jatkuu 7.3.2020 asti. Lipputiedustelut ja -varaukset Teatteri Akselista.
P.S. Rakkaustarinat ovat ihania! Turun Kaupunginteatterin Amelié kertoo myös rakkaudesta ja kuinka vaikeaa omien tunteiden tunnistaminen voikaan olla. Käy kurkkaamassa Primadonnien arvostelu Amelién onnenkipinöitä Turun Kaupunginteatterissa.
