Yksin – Soolo viidelle -arvostelu yhteistyössä Aurinkobaletin kanssa.
Saavumme illansuussa Turun Aurajokirannassa sijaitsevaan Manilla-teatteriin, joka on vuodesta 1991 asti toiminut Aurinkobaletin kotinäyttämönä. Muunneltavissa oleva teatterisali on saanut uuden muodon Yksin – Soolo viidelle -teosta varten.
Huikeaa istua näyttämöllä ja huomata olevansa osa teosta.
Aurinkobaletin taiteellisen johtajan ja tanssija-koreografin Urmas Poolametsin uutuusteos tuo yksin olemisen tanssin ja kehon kielen keinoin lähelle katsojaa. Onko yksin oleminen yksinäisyyttä? Miltä tuntuu kun on ryhmässä, mutta yksin? Miten yksinolo resonoi kehossa ja ajatuksissa? Miten pitkän ajan ihminen viettää elämästään yksin muiden ympäröimänä?
Teoksen koreografiasta ja konseptista vastaa Urmas Poolamets. Esiintyjinä nähdään kaikki Aurinkobalettiin tällä hetkellä kiinnitetyt tanssijat Linda Björkqvist, Päivi Kujansuu, Patrick Di Quirico ja Elina Raiskinmäki. Myös äänisuunnittelusta ja tekniikasta vastaava Konsta Savolainen tekee vaikuttavan soolon esityksen alussa.
Pukusuunnittelu on Marjo Haapasalon käsialaa, valosuunnittelullaan teosta elävöittää Zai Sainio ja valokuvat sekä esityksen graafisen ilmeen on luonut Jussi Virkkumaa.
Lavastus on hyvin pelkistetty ja riisuttu, mutta samalla äärimmäisen mielenkiintoinen. Erilaisiin ryhmiin asetellut tuolit ympäri lavaa ja sen yläpuolellakin viestivät omaa sanomaansa. Istummehan ryhmissäkin yksin omilla tuoleilla.
Vahvaa nykytanssin ja tanssiteatterin osaamista
Astumme avoimeen teatteritilaan, johon on aseteltu erikokoisia tuoliryhmiä. Mietimme hetken istuako yhden tuoliryhmän toiseen riviin, mutta päätämme asettua kuitenkin hieman lomittain olevissa tuoleissa ihan eteen. Tila on vaikuttava ja meitä hieman jännittää, ehkä juurikin siitä syystä, että katsomon asetelma on poikkeuksellinen totuttuun penkkirivistöön verrattuna.
Yksin – Soolo viidelle koostuu nimensä mukaisesti neljän tanssijan ja yhden muusikon sooloista, jotka muodostavat yhtenäisen riitin. Aurinkobaletin esityksessä myös yleisö tulee osaksi teosta. Katsoja saa itse kokea yksin olemisen muiden joukossa istuen näyttämöllä, teoksen sisällä.
Esitys yhdistää kiehtovalla tavalla musiikkia, laulua ja veitsenterävällä ammattitaidolla toteutettua nykytanssia. Tanssijoiden kehonhallinta ja -kieli on elävää ja monisanaista. Katsojalle annetaan musiikin ja tanssin kielen kautta mahdollisuus omaan tulkintaan.
Dreaming, I was dreaming.
Tanssit yhdessä luovat kokonaisuuden aiheensa ympärille. Miten yksinäisyys kuvastuu, miltä se tuntuu ja miten käsittelemme sitä? Yksinäisyys voi sattua, yksinolo voi olla vaikeaa tai helppoa. Joskus on helpompi olla yksin tai yksinolo ei vaivaa tai sitä jopa suorastaan kaipaa.
Soolotanssit luovat mielikuvia yksinäisyydestä
Teos kuljettaa katsojaa tunnetilasta toiseen. Esitys koostuu moniulotteisista sooloista sekä yhteistansseista, jotka tanssijat vievät taidokkaasti maaliin.
Soolotanssit kuljettavat yleisöä kiihkeän palavista tunnelmista koskettavan sensuelleihin mielenmaisemiin. Tanssijat osaavat kehollaan viestittää lukemattomia erilaisia tunnetiloja sekä ihmiselämän vapauksia ja väistämättömyyksiä. Hetkessä tuntuu kuin katsoisit kevätperhosen tanssia – lempeää, odottavaa ja riemukasta – kunnes se taittuu loppua kohden mietteliääksi ja surumieliseksi, jopa hämmentyneeksi.
Tunnetilat vaihtuvat tanssista toiseen ja tanssien sisällä. Surumielisestä tanssista hypätään flirttailevan ja avoimesti leikittelevän tanssin pauloihin. Yleisöön otetaan katsekontaktia ja katsojaa liehitellään, kunnes tunnetila yhtäkkiä muuttuu dramaattisesti.
Esityksen aikana katsojaa pidetään jännityksessä ja tuntuu siltä, että teos muuntautuu jokaisella kerralla paikalla olevan yleisön mukaan. Jokainen katsoja kun itse päättää mihin tuoliin istahtaa. Mielenkiintoisen katsomo- ja lavakokonaisuuden sisällä olemme osa teosta ja ympärillämme tapahtuu. Soolotansseja syntyy vieressä, vastapäätä ja olan takanakin. Tanssijat itse päättävät kenen vierelle tulevat ja teos antaa siten heille mahdollisuuden improta ja tulla todella lähelle. Välillä huomaat, että he saattavat istua jopa vieressäsi ja olet itse valokeilassa heidän kanssaan.
Tanssit ovat kuin lumihiutaleita – yksin uniikkeja, yhdessä tanssin pyörteisiin lumoavaa taiteen pyryä.
Aurinkobaletin kevään teos on mieleenpainuva ja esityksen vaikuttavimpia tansseja on loppupuolen kohisten kasvava yhteistanssi, joka herättää paljon erilaisia mielikuvia. Tanssi yhdistettynä dramaattiseen klassiseen musiikkiin ja mielenkiintoiseen puvustukseen kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Tulkinta vaihtelee katsojasta riippuen, mutta väistämättä tulee mieleen kuinka joukossa olemme kaikki yksilöitä. Kuljemme yhdessä, olemme laumasieluja, mutta silti erilaisia. Lähdemme helposti toistamaan ja kopioimaan muiden liikkeitä luoden yhdessä illuusion yhdessä tuumin sykkivästä koneistosta. Yhteinen rytmi, kiirehdintä paikasta toiseen ja massaan sulautuminen tuo mieleen kuinka peloissamme olemmekaan ajatuksesta olla erilaisia – tai yksin.
Yksin – Soolo viidelle on modernia tanssia parhaimmillaan
Aurinkobaletin Poolametsin uutuusteos on puhutteleva tulkinta yksinäisyydestä modernin tanssin keinoin. Taitavat tanssijat lumoavat upealla kehonhallinnallaan ja herkällä tanssillaan. Tämä teos sopiikin nykytanssin ystäville ja niille, jotka nauttivat kun taide ei selittele mitään vaan vaatii katsojalta omaa tulkintaa sekä pohdintaa niin esityksen aikana kuin sen jälkeen.
Aurinkobaletin Yksin – Soolo viidelle Manilla-teatterissa 21.3.2020 asti. Liput ostettavissa Aurinkobaletin lipunmyynnistä. Esityksen kesto on noin tunti ja ikäsuositus teokselle on 12+ vuotta. Osa esityksistä päättyy teatterin lämpiössä keskusteluihin, joihin katsojat voivat osallistua. Keskusteluissa pohditaan yksin olemista ja yksinäisyyttä eri näkökulmista mielenkiintoisten vieraiden kanssa. Keskustelujen alustajana toimii kirjailija Eeva Siivonen. Keskustelutilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Mikäli mielet inspiroitua lisää tanssiteatterista käy lukemassa Pilvin postaus Tanssiteatteri ERIstä: JukeboXin salat johdattaa tunteikkaasti elämän polulle.
Artikkelin kuva Aurinkobaletti Yksin – Soolo viidelle. Kuvassa vasemmalta Päivi Kujansuu, Patrick Di Quirico, Linda Björkqvist ja Elina Raiskinmäki. Kuva Jussi Virkkumaa.
